Tasapainon ja harmonian älykkyys

Perinteinen älykkyystesti mittaa – ja nykyinen kulttuurimme arvostaa – loogista päättely- ja uudenomaksumiskykyä, mutta se ei millään tavoin mittaa ajattelun kypsyyttä eli sitä, millä tavoin tuo älykkyys linkittyy kestäviin arvoihin ja kestävään hyvinvointiin. Pelkkä raaka äly ilman ajattelun kypsyyttä on omiaan johtamaan kehityksen harhapoluille. Toisaalta pelkkä ajattelun kypsyys ilman aivojen tehokasta prosessointikykyä jättää kehityksen polkemaan paikoilleen. Vasta kun aivojen prosessointivoima yhdistyy ajattelun kypsyyteen – vasta silloin voimme puhua todellisesta älykkyydestä. Todellinen älykkyys on tasapainon ja harmonian älykkyyttä. Täydellisimmässä muodossaan voimme havaita tuon älykkyyden luonnon toiminnassa.

Oma elimistömme on monin tavoin samankaltainen suljettu ja rajallinen järjestelmä kuin oma planeettammekin. Miten elimistömme miljardit solut ja niiden muodostamat elimet ovat järjestäneet oman resurssienhallintansa? Onko elinten välillä käynnissä jatkuva taistelu rajallisista resursseista? Perustuuko elinten ja edelleen solujen välinen keskinäinen vuorovaikutus kilpailun, yksilön hyödyn maksimoinnin ja ikuisen hallitsemattoman kasvun periaatteille? Kuinka kauan uskoisit elimistön pysyvän toimintakykyisenä, jos kaikki sen osat noudattaisivat tasapainon ja harmonian älykkyyden sijaan taloustieteellistä älykkyyttä? Tuskin kovinkaan kauan. Mikään elimistön osa ei pyri ikuiseen kasvuun, saati rohmuamaan itselleen alati suurempaa osaa yhteisistä resursseista. Kaikki elimistön osat tiedostavat tarvitsevansa tasapuolisesti toinen toisiaan. Toisin kuin taloustieteellinen älykkyys, tasapainon ja harmonian älykkyys tukee ja ylläpitää elämää. Niinpä tämä älykkyys on ainoa mahdollinen lähtökohta myös aidosti kestävälle planetaariselle resurssienhallinnalle.

Silti monet uskovat rahan olevan kiinteä osa ihmistä ja ihmisyyttä – että rahataloutemme ja sitä kautta myös yhteiskuntamme ja kulttuurimme palkitsemat arvot, kuten ahneus, itsekkyys ja sokea omaneduntavoittelu, ovat elintärkeä osa yhteiskunnan toimintaa ja palkitsemisen arvoisia piirteitä. Tämä on kuitenkin totta vain syöpäkasvaimen älykkyyden puitteissa.

Vasta kun nykyinen perustarpeiden niukkuudesta elinvoimansa saava kulttuurimme on väistynyt nykytieteen ja teknologian mahdollistaman runsauden ja hyvinvoinnin tieltä; vasta kun ihmisten ei tarvitse enää jatkuvasti myydä itseään ja taistella toisiaan vastaan vain saadakseen rahaa pysytelläkseen hengissä – vasta silloin voivat ihmisen tarvehierarkian korkeammat tarpeet astua esiin. Pelon ja pakon sijaan ihmiset tekevät työtään tiedonnälkänsä, uteliaisuutensa ja sisäisen tyydytyksensä ohjaamina. Ahneus, itsekkyys ja omaneduntavoittelu eivät ole kiinteä osa ihmistä tai ihmisyyttä. Ne ovat kiinteä osa vain tätä nykyistä primitiivistä kulttuuriamme, johon olemme valitettavan hyvin sopeutuneet.

Tiede on osoittanut, että ihmislapsi on synnynnäisesti empaattinen ja auttavainen, että ihmiseen on sisäänrakennettu synnynnäinen myötäelämisen kyky ja reiluudentunne, että hän pyrkii luontaisesti suosimaan kauneutta, tasapainoa ja harmoniaa epätasapainon, sekasorron ja kaaoksen sijaan. Kaikki tarvittava on siis ihmisessä jo luontaisesti. Myös kaikki muutokseen tarvittava tiede ja teknologia ovat jo olemassa. Ainoa mitä enää tarvitaan on muutos ihmisten tietoisuudessa.

Lapsi sopeutuu aina osaksi ympärillään vallitsevaa kulttuuria, olipa tuo kulttuuri mikä hyvänsä. Niinpä kieroutuneeseen kulttuuriin syntyneestä ja kieroutuneessa kulttuurissa kasvaneesta lapsesta tulee aina myös itsestään kieroutuneen kulttuurin edustaja, ylläpitäjä ja suojelija – ainakin siihen saakka, kunnes hän tulee tietoiseksi oman kulttuurinsa kieroutuneisuudesta ja kykenee purkamaan oman ohjelmointinsa. Kieroutunut kulttuuri pystyy hallitsemaan ihmistä vain sillä edellytyksellä, että sen kieroutuneisuus pysyy ihmiseltä itseltään salassa. Tiedostamattomat tavat ja tottumukset voivat pysyä hallitsevina vain niin kauan kuin ne pysyvät tietoisuuden kynnyksen alapuolella eikä ihminen täysin oivalla niiden mekanismeja. Sillä hetkellä, kun tiedostamaton käytös saatetaan tietoisen tajunnan valoon – kun sen olemuksen syyt, rakenteet ja vaikutukset tietoisesti ymmärretään – sillä hetkellä sen taika katoaa ja vapautumisprosessi voi alkaa. Ohjelmointi voidaan purkaa vasta, kun ohjelmointi on tiedostettu.

On syntymässä kokonaan uusi tietoisuus – entistä selkeämpi ja kokonaisvaltaisempi ymmärrys yhteiskunnasta ja sen mekanismeista, sekä omasta roolistamme niiden osana. Yhä useammalle ihmiselle on selviämässä, että jollei se, mitä nyt kutsumme rahaksi, taloudeksi ja politiikaksi, pysty huolehtimaan rajallisen planeettamme älykkäästä, kestävästä ja tasapainoisesta resurssienhallinnasta tasapuolisesti kaikkien ihmisten hyväksi, tulee se, mitä kutsumme yhteiskuntaevoluutioksi, hävittämään tieltään rahan, talouden ja politiikan ja korvaamaan sen kokonaan uudenlaisella resurssienhallinnan älykkyydellä. Alamme vihdoin herätä vuosituhantisesta tiedostamattomuuden unestamme. Emmehän tietoisesti valitsisi resurssienhallintajärjestelmämme esikuvaksi syöpäkasvaimen älykkyyttä ja siitä seuraavaa kaaosta, kärsimystä ja kasvavia ongelmia, jos todella tietäisimme mitä olemme tekemässä.

http://resurssipohjainentalous.blogspot.com/